Pursialan hiidenkirnu  Pursialan hiidenkirnu Mikkelissä, katsastusaseman pielessä (24.5.2001). Pursialan hiidenkirnu  Pursialan hiidenkirnu Mikkelissä, vuonna 1965 löydetyn kirnun syvyys on 5 m 10 cm (24.5.2001). Naisvuori  Naisvuori Mikkelissä on suosittu näköalapaikka, tässä Naisvuoren vesitorni kurkistaa puiden takaa (24.5.2001).
Naisvuori  Naisvuorelle nousevat portaat (Mikkeli 24.5.2001). Naisvuoren vesitorni  Naisvuoren vesitorni Mikkelissä Naisvuorella. Torni on tyyliltään jugendia ja se on pystytetty 1911 (24.5.2001). Naisvuoren vesitorni  Naisvuoren vesitornin yläosa (Mikkeli 24.5.2001).
Mikkeli  Näkymä Naisvuorelta (Mikkeli 24.5.2001). Kuopion kaupungintalo  Kuopion kaupungintalo Kuopion torin laidalla. Talo on rakennettu 1884 ja edustaa uusrenesanssia (24.5.2001). Kauppahalli  1902 rakennettu kauppahalli Kuopion torin laidassa (24.5.2001).
IMG 0010  Seinämaalaus Turussa (28.7.2002). Hotelli Ramada  Hotelli Ramada, Turku (29.7.2002). Suomen Joutsen  Satavuotias Suomen Joutsen Suomen Turussa 29.7.2002. Tässä Ranskassa vuonna 1902 valmistuneessa fregatissa on köysiä yli 30 kilometriä. Laivan pituus on lähes sata metriä, leveys 12 metriä ja isomaston korkeus yli 50 metriä. Nimen "Suomen Joutse"" laiva sai vuonna 1931, aiemmat nimet olivat "Laennec" ja "Oldenburg". Laivaa hallinnoi nykyisin Turun maakuntamuseo. Tiedot: Selkouutiset 17/2002.
Ilveslinna  Ilveslinna koko komeudessaan (Jämsänkoski 12.5.2001). Ilveslinna  Ilveslinnaa takapihan suunnasta (Jämsänkoski 12.5.2001). Ilveslinna  Ilveslinnan pääovet. Ovet rakennettiin käsityönä uudelleen, kun paikallinen rallikuski ajoi alkuperäiset paskaksi (Jämsänkoski 12.5.2001).
Ilveslinna  Näköala Ilveslinnan etupihan terassilta. Koski on raollaan. Taustalla ns. uusi happotorni ja rikkisiilo (Jämsänkoski 12.5.2001). Ilveslinna  Ilveslinnan torni etupihan suunnasta (Jämsänkoski 10.6.2002). Patalankoski  Patalankoski, uusi happotorni ja rikkisiilo, klassinen Jämsänkoski-kuva (12.5.2001).
IMG 1007  Vanha mänty, taustalla Vanha klubi (Jämsänkoski 12.5.2001). IMG 1008  Ystävyyskuntavierailu: Kokemäkeläisiä rekkoja tyhjentämässä lastia Jämsänkoskella (12.5.2001). IMG 1009  Suuri vaahtera Ilveslinnan vieressä, myöhemmin kesällä 2002 menetti vaahtera osan oksistaan (Jämsänkoski 10.6.2002).
IMG 1010  Keskuskoulun lipputangolta alkaa avonainen käytävä, jonka toisessa päässä näkyi ennen n. kilometrin päässä sijainnut Taipaleentalo. Taipaleentalo on purettu, mutta käytävä on yhä paikallaan (Jämsänkoski 10.6.2002). IMG 1011  Legendaariset Taisteluplaneetta Galactica -kivet Keskuskoulun pihalla (Jämsänkoski 10.6.2002). Keskuskoulu  Jämsänkosken Keskuskoulun liikuntasalisiiven purkutyömaa (10.6.2002).
Joensuun kaupungintalo  Joensuun kaupungintalo (27.5.2002). Hotelli Atrium  Hotelli Atrium, Joensuu (27.5.2002) IMG 2003  Näkymä Hotelli Atriumin huoneesta (Joensuu 27.5.2002).
IMG 2004  Joensuu 27.5.2002 IMG 2005  Joensuu 27.5.2002 Joensuun yliopisto  Joensuun yliopiston kampusta (27.5.2002).
IMG 2007  Suomen ja Kuntaliiton liput Joensuun yliopiston kampuksella (27.5.2002). Lasten vaunu  Lasten vaunu pikajunassa 14 Joensuusta Helsinkiin, lähtöaika 16:34 (Joensuun asema 28.5.2002). InterCity  Matkalla Helsingistä Jämsänkoskelle. Juna seisahtaa hetken Tampereella 11. toukokuuta 2001. Paras junamuistoni on tietysi alkukesän 1992 suuresta kolmen viikon junavaelluksesta Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Saksassa. Sorry Sakke, matkapäiväkirja on yhä kirjoittamatta puhtaaksi!
InterCity  InterCity-väljyyttä ykkösluokassa (11.5.2001). Lääkäripäivät  Lääkäripäivät Helsingin messukeskuksessa joskus 2000-luvun alussa. Köyliön Kuninkaanlähde  Vakuuttavan kokoinen Köyliön Kuninkaanlähde. Pinta-ala 1,5 ha, syvyys parhaimmillaan 3 metriä, virtaama 70-80 l. Kuva on otettu 26.5.2001. Lähteen rannalla oli kaunis vanha myllymiljöö. Vesa Mäkisen kirja Kotimaan matkailunähtävyydet (WSOY 1986) kertoo lähteestä näin: "Köyliön kuninkaanlähde, joka sijaitsee Kankaanpään taajaman itäpuolella, on saanut nimensä vuoden 1775 jälkeen. Silloin Kustaa III ulotti Suomen-matkansa Satakuntaan ja levähti lähteellä. Aikoinaan Kuninkaanlähteellä on ollut ainakin kaksi myllyä, ja yksi on vieläkin jäljellä. Nykyisin lähteellä on myös kalanviljelylaitos. Lähteen pituus on yli 200 m.
Kesäkatu 2  Yleisradion entisen Kesäkadun toimitalon B-rapun kierreportaiden keskelle jäävä spiraalimainen kuilu. Kuva on otettu kuilun yläpäästä syksyllä 2001. Kuva on vihertävä, mikä johtuu siitä, että en uskonut kamerani pohjassa olevaa tekstiä Use only Kodak Advantix film vaan laitoin kameraan Fujia. IMG 3002  Näkymä Kesäkadun toimitalon kattoterassilta länteen eli Espoon suuntaan. Meren yllä näkyvät valkoiset pisteet eivät ole lokkeja vaan skannerin lasilla olleita roskia. APS-kameran panorama-vaihtoehto näyttää tässä kuvassa parhaat puolensa (Helsinki, kevät 2001). Metro  Hilpeä metromatka Helsingissä syksyllä 2000.
IMG 3004  Hylätty auto Itäkeskuksessa (Helsinki 14.10.2001). Ympyrätalo  Sumuinen aamu Hakaniemessä (Helsinki 15.10.2001) Aleksanterinkatu  Aleksanterinkadun remontti Stockmannin edustalla (Helsinki 10.8.2002).
Makkaratalo  Ikuinen tuli Makkaratalon lipan alla Keskuskadulla (Helsinki 10.8.2002). Ikea  Espoon Ikeassa toukokuussa 2001. IMG 3009  Raideliikenteen käyttäjiä Helsingin rautatieasemalla (5/2001).
Leppävaaran Maxi  Maxi - original taste, no sugar! (Espoo 5/2001) IMG 3011  Erikoinen liikennemerkki Espoon Serenassa (5/2001) Lintulahdenkuja 4  Lintulahdenkuja 4 (Helsinki 2002)
Turku  Klassinen Turku-kuva: Tuomiokirkko Aurajoen takana (28.7.2002). Pyhän ristin kirkko  Pyhän Ristin kirkko Raumalla (27.7.2002). Untamalan kyläkirkko  Untamalan kyläkirkko ja varhaiskristillinen (ettei vaan olisi itse asiassa pakanallinen) hautapaasi 1100-luvulta (27.7.2002).
Laitilan keskiaikainen kirkko  Kolme ristiä, Laitilan keskiaikainen kirkko (27.7.2002). Ortodoksinen kirkko  Ortodoksinen kirkko (Tampere 30.7.2002) Finlaysonin kirkko  Finlaysonin kirkko (Tampere 30.7.2002)
Inkoon kirkko  Inkoon kirkon kellotapuli (5/2001) Korpilahden kirkko  Korpilahden kirkko (24.5.2001) Raippaluodon kirkko  Raippaluodon kirkko (5/2001)
Pyhän Marian kirkko  Vanha Vaasa: Pyhän Marian Kirkko (5/2001) IMG 4011  "Tänä pänä minä huomena sinä hautan kanetan. 1874". Ruumiin siirtolavitsa Sastamalan keskiaikaisessa kirkossa. Lavitsan toisessa päässä on muistutus siitä, että tulet perässä pikemmin kuin arvaatkaan. Kirkossa on maalattia (27.7.2002). Sipoon vanha kirkko  Sipoon vanha kirkko (5/2001)
Helsingin pitäjän kirkko  Helsingin pitäjän kirkko (5/2001) Helsingin pitäjän kirkko  Helsingin pitäjän kirkko (5/2001) Uudenkaupungin vanha kirkko  Uudenkaupungin vanhan kirkon kellotapuli (rakennettu 1775). (Uusikaupunki 26.5.2001)
Uudenkaupungin vanha kirkko  Uudenkaupungin vanhan kirkon portaat. (Uusikaupunki 26.5.2001) Uudenkaupungin vanha kirkko  Uudenkaupungin telakan lahjoittama Peking-nelimastoparkin raaka Uudenkaupungin vanhan kirkon edustalla. Taustalla näkyy Uudenkaupungin uusi kirkko (26.5.2001). Uudenkaupungin vanha kirkko  Uudenkaupungin vanha kirkko (rakennettu 1623-1629). (Uusikaupunki 26.5.2001)
Johannes Virolainen  Johannes Virolaisen hauta Lohjalla (5/2001) Pihlajaveden vanha hautausmaa  Vanha hautausmaa Keuruun Pihlajavedellä (5/2001) IMG 5009  Muistomerkki Helsingin pitäjän kirkon edustalla (5/2001)
Koipikangas  Sankarihautoja Keuruun Pihlajavedellä toukokuussa 2001. Etualalla Katri Eteläahon hauta. Hän sai surmansa kotikylällään, kun Haapamäen ratapihaa pommittamaan lentänyt pommikone erehtyi maalista ja pudottikin pommit Pihlajaveden taajamaan. Koipikangas  Uusi sankarihauta Keuruun Pihlajavedellä toukokuussa 2001. Sankarivainajan maalliset jäännökset kuljetettiin Venäjältä Suomeen ja haudattiin Pihlajaveden uudelle hautausmaalle. Koipikangas  Pihlajaveden uusi hautausmaa Keuruun Pihlajavedellä toukokuussa 2001.
Kallion virastotalo  Hakaniemen Ympyrätalon huomattavin naapuri on Kallion virastotalo, myöskin 1960-luvun rakennustuotantoa. Kuva on kesäkuulta 1999. (Helsinki) Ympyrätalo  Hakaniemen Ympyrätalo Helsingissä oli Stakesin toimitalo kesäkuuhun 2002 asti. Tässä 1960-luvun lopun modernia rakennussuunnittelua edustava Ympyrätalo Kallion virastotalon suunnasta kuvattuna kesäkuussa 1999. Ympyrätalo  Ympyrätalon sisäpiha kolmannen kerroksen työhuoneen ikkunasta nähtynä. Kattoikkunoiden alla on Alko, joka siirrettiin tänne Asematunnelista. Alko poistui lopulta ja sen tilalle tuli S-Market. Kuva on kesäkuulta 1999.
Ympyrätalo  Hakaniemen ympyrätalon seinää (Helsinki 6/1999) Ympyrätalo  Ympyrätalon seinää sisäpihalta A-rapulta kohti B-rappua kuvattuna kesäkuussa 1999. Sisäpihaa ei enää keväällä 2005 ole, vaan se on katettu ja rakennettu osaksi katutason myymälätiloja. Ympyrätalo  Ympyrätalon kaareva käytävä (Helsinki 6/1999)
Ympyrätalo  Ympyrätalon kaareva käytävä (Helsinki 6/1999) Pihlajavesi  Pihlajavesi, Keuruu (5/2001) Pihlajavesi  Pihlajavesi, Keuruu (5/2001)
Raaseporin linna  Raaseporin linna toukokuussa 2001 Raaseporin linna  Raaseporin linna toukokuussa 2001 Raaseporin linna  Raaseporin linna toukokuussa 2001
Kristiinankaupunki  Kristiinankaupunki kevään taittuessa kesäksi (5/2001) Ungern  Loviisa, linnake nimeltä Ungern (5/2001) Raippaluodon silta  Raippaluodon silta Vaasan lähellä (5/2001)
Aleksis Kivi  Aleksis Kiven patsas Vanhan kirkon takana Tampereella (30.7.2002) Tampere  Tamperelainen maisema. Rakennusten takaa näkyy Näsinneula (30.7.2002) IMG 7006  Puluja Tampereella Aleksanterin kirkon edustalla (30.7.2002)
IMG 7007  Näkymä hotellin ikkunasta (Hotelli Cumulus, Koskikatu, Tampere). Kuva on otettu 30. heinäkuuta 2002. Kauttuan asema  Kauttuan haararadan varrella sijaitseva Kauttuan asema (Eura) kesälauantaisella rengasmatkalla 27.7.2002. Suomi on täynnä hiljaisia tai kokonaan hylättyjä ratapihoja. Varsinkin kesällä niissä on jotain kiehtovaa. Kauttuan varsinainen nähtävyys on vanha tehdasyhdyskunta, jonka yhteydessä on ihan toimivakin paperitehdas. Rengasmatkasta vielä: lainassa olleen tuliterän Volkswagen Golf Variant TDi PowerDieselin ajotietokone kertoi matkasta seuraavaa: "ajomatka 595 km, keskinopeus 69 km/h, keskikulutus 4,6 l per 100 km" yhden ison ja kahden normaalin ihmisen kuormalla. Yyteri  Porin Yyteri toukokuun lopulla 2001. Matkaa Porista Yyteriin on noin kaksikymmentä kilometriä. Kesä ei ole vielä alkanut, aurinko ei vielä paista eivätkä ihmiset ole vallanneet hietikoita. Vesa Mäkisen kirja Kotimaan matkailunähtävyydet (WSOY 1986) kertoo Yyteristä monenmoista. Nimi tulee vanhasta ruotsinkielisesti nimestä Ytterö eli ulompi saari. Saari kasvoi kiinni mantereeseen 1600-luvulla. Varsinainen tehomatkailukäyttö alkoi 1974. Alue on myös merkittävä lintujen pesimisalue. Suurimmissa havaituissa lintuparvissa on ollut jopa 10 000 yksilöä. Rannikolla voi vilkkaimman muuton aikaan oleilla samana päivänä yli 500 laulujoutsenta.
Yyteri  Porin Yyteri toukokuun lopulla 2001. Matkaa Porista Yyteriin on noin kaksikymmentä kilometriä. Kesä ei ole vielä alkanut, aurinko ei vielä paista eivätkä ihmiset ole vallanneet hietikoita. Vesa Mäkisen kirja Kotimaan matkailunähtävyydet (WSOY 1986) kertoo Yyteristä monenmoista. Nimi tulee vanhasta ruotsinkielisesti nimestä Ytterö eli ulompi saari. Saari kasvoi kiinni mantereeseen 1600-luvulla. Varsinainen tehomatkailukäyttö alkoi 1974. Alue on myös merkittävä lintujen pesimisalue. Suurimmissa havaituissa lintuparvissa on ollut jopa 10 000 yksilöä. Rannikolla voi vilkkaimman muuton aikaan oleilla samana päivänä yli 500 laulujoutsenta. Yyteri  Porin Yyteri toukokuun lopulla 2001. Matkaa Porista Yyteriin on noin kaksikymmentä kilometriä. Kesä ei ole vielä alkanut, aurinko ei vielä paista eivätkä ihmiset ole vallanneet hietikoita. Vesa Mäkisen kirja Kotimaan matkailunähtävyydet (WSOY 1986) kertoo Yyteristä monenmoista. Nimi tulee vanhasta ruotsinkielisesti nimestä Ytterö eli ulompi saari. Saari kasvoi kiinni mantereeseen 1600-luvulla. Varsinainen tehomatkailukäyttö alkoi 1974. Alue on myös merkittävä lintujen pesimisalue. Suurimmissa havaituissa lintuparvissa on ollut jopa 10 000 yksilöä. Rannikolla voi vilkkaimman muuton aikaan oleilla samana päivänä yli 500 laulujoutsenta. IMG 7012  Kaikkea sitä näkee autolomalla. Paikka on Skinnarby Itäisellä uudellamaalla. (5/2001)
Peräseinäjoki  Peräseinäjoki (5/2001) Peräseinäjoki  Peräseinäjoki (5/2001) Kolho  Kolhon keskusta (5/2001). Kolho ylitti uutisykynnyksen 8.8.2005 (lähde: www.yle.fi): Viranomaistiedote 8.8.2005 klo 9.30 - Pohjois-Pirkanmaalla Vilppulan Kolhossa ja Valkeeniemessä on lankapuhelinliikenne toistaiseksi osittain poikki. Vika saataneen korjatuksi maanantain aikana.
Tuuri  Kyläkauppa ulkoa, Veljekset Keskinen Oy Tuuri (5/2001) Tuuri  Kyläkauppa sisältä ,Veljekset Keskinen Oy Tuuri (5/2001) Vanha Rauma  Vanha Rauma toukokuun 2001 lopussa. Kävin Raumalla tällöin toista kertaa elämässäni. Edellinen kerta oli kesällä 1993 M/T Sotkalla, jolloin näin kaupungin satamasta ja sain uiskennella satama-altaassa pelastuspuku päällä, kun tankkerilla pidettiin pelastautumisharjoitus. No, takaisin asiaan: Suomiopas 2001-2002 (Kustannusosakeyhtiö Hyvä Tietää 2001) kertoo, että Vanha Rauma on huomattavana kulttuurikohteena UNESCOn maailmanperintölistalla. Alue on pohjoismaiden laajin yhtenäinen puutalokaupunkialue. Sen rakennukset ovat pääosin 1700- ja 1800-luvuilta. Opas kertoo myös, että Rauma on Suomen kaupungeista kolmmanneksi vanhin ja siellä on 37 000 asukasta.
Vanha Rauma  Vanha Rauma toukokuun 2001 lopussa. Kävin Raumalla tällöin toista kertaa elämässäni. Edellinen kerta oli kesällä 1993 M/T Sotkalla, jolloin näin kaupungin satamasta ja sain uiskennella satama-altaassa pelastuspuku päällä, kun tankkerilla pidettiin pelastautumisharjoitus. No, takaisin asiaan: Suomiopas 2001-2002 (Kustannusosakeyhtiö Hyvä Tietää 2001) kertoo, että Vanha Rauma on huomattavana kulttuurikohteena UNESCOn maailmanperintölistalla. Alue on pohjoismaiden laajin yhtenäinen puutalokaupunkialue. Sen rakennukset ovat pääosin 1700- ja 1800-luvuilta. Opas kertoo myös, että Rauma on Suomen kaupungeista kolmmanneksi vanhin ja siellä on 37 000 asukasta. Vanha Rauma  Vanha Rauma toukokuun 2001 lopussa. Kävin Raumalla tällöin toista kertaa elämässäni. Edellinen kerta oli kesällä 1993 M/T Sotkalla, jolloin näin kaupungin satamasta ja sain uiskennella satama-altaassa pelastuspuku päällä, kun tankkerilla pidettiin pelastautumisharjoitus. No, takaisin asiaan: Suomiopas 2001-2002 (Kustannusosakeyhtiö Hyvä Tietää 2001) kertoo, että Vanha Rauma on huomattavana kulttuurikohteena UNESCOn maailmanperintölistalla. Alue on pohjoismaiden laajin yhtenäinen puutalokaupunkialue. Sen rakennukset ovat pääosin 1700- ja 1800-luvuilta. Opas kertoo myös, että Rauma on Suomen kaupungeista kolmmanneksi vanhin ja siellä on 37 000 asukasta. Vanha Rauma  Vanha Rauma toukokuun 2001 lopussa. Kävin Raumalla tällöin toista kertaa elämässäni. Edellinen kerta oli kesällä 1993 M/T Sotkalla, jolloin näin kaupungin satamasta ja sain uiskennella satama-altaassa pelastuspuku päällä, kun tankkerilla pidettiin pelastautumisharjoitus. No, takaisin asiaan: Suomiopas 2001-2002 (Kustannusosakeyhtiö Hyvä Tietää 2001) kertoo, että Vanha Rauma on huomattavana kulttuurikohteena UNESCOn maailmanperintölistalla. Alue on pohjoismaiden laajin yhtenäinen puutalokaupunkialue. Sen rakennukset ovat pääosin 1700- ja 1800-luvuilta. Opas kertoo myös, että Rauma on Suomen kaupungeista kolmmanneksi vanhin ja siellä on 37 000 asukasta.
Fiat Punto  Fiat Punto Jämsänkoskella Ilveslinnan edustalla (5/1999) Fiat Punto  Fiat Punto Kokemäen Sonnilassa (5/1999) Merikarvian yhteiskoulu  Fiat Punto ja Suomen rumin koulu, Merikarvian yhteiskoulu (5/1999)
Suomenlinnan kuivatelakka  Suomenlinnan kuivatelakka syksyllä 2000 Suomenlinna E 5  Suomenlinna E 5 eli 1700-luvun puolivälissä rakennettu kasarmi syksyllä 2000. Kasarmi on nykyisin asuinkäytössä. Edustalla jonkun asukkaan hopeanharmaa Peugeot 205. Suomenlinna  Venevajojen välinen kuilu Suomenlinnassa syksyllä 2000.
Suomenlinna  Joka turistille tuttu käytävänpätkä Suomenlinnassa (syksy 2000). Suomenlinna  Suomenlinnan rantaa Itä-Helsingin suuntaan syksyllä 2000. Tuulivoimaa  Tuulivoimaloita Porin Reposaaressa alkukesällä 2001.
Tuulivoimaa  Tuulivoimaloita Porin Reposaaressa alkukesällä 2001. Tuulivoimaa  Tuulivoimaloita Porin Reposaaressa alkukesällä 2001. Tuulivoimaa  Tuulivoimaloita Porin Reposaaressa alkukesällä 2001.
Inkoon hiilivoimala  Inkoon hiilivoimala, alkukesä 2001. Fiat Punto  Fiat Punto Lapinjärven koulutuskeskuksen pihassa toukokuussa 2001. Auton vuokra 2400 mk, bensat 1459,54 mk (206,14 l, keskihinta 7,08 mk/l), pesu ja sisäsiivous Jumbossa 280 mk. Kulut yhteensä 4139,54 mk. Ajettiin 3651 km. Kokonaiskulut 1,13 mk/km. Keskikulutus 5,60 l/100 km. Fiat Punto  Fiat Punto Jämsänkoskella Kankarisveden rannalla. Oikealla Vanhan viitosen veneilyreitin kartta (5/2001).
Fiat Punto  Fiat Punto Emäsalossa lauttarannassa (5/2001). Ulkovessa  Ulkovessa Keuruun Pihlajavedellä (5/2001). Teltta  Teltan koepystytys Kokemäen Sonnilassa (5/2001).
Säkylän Pyhäjärvi  Tämä moskaisen järviveden kuva olkoon esimerkki ihmisen aiheuttamasta luonnon rappeutumisesta. Kuva on otettu 27.7.2002 ja esittää Säkylän Pyhäjärven vettä. Kuvauspaikka oli uimarannalta, jossa olleiden varoitusten mukaan järvessä oli havaittu sinilevää ja vesilintuloista. Vesa Mäkisen kirja Kotimaan matkailunähtävyydet (WSOY 1986) mainitsee järven melkein saarettomaksi, merelliseksi ja kirkasvetiseksi. Järven pinta-ala on noin 154 neliökilometriä, pituus enimmillään 26 kilometriä, leveys 9 kilometriä, syvin kohta 25 metriä. Kirja kertoo, että järvi on Länsi-Suomen arvokkaimpia nähtävyyksiä ja että veden kirkkautta ja puhtautta suojellaan tiukoilla erikoismääräyksillä. Olisiko vedenlaadun romahduksen syynä ehkä maatalouden aiheuttama hajakuormitus? Kirja mainitsee myös luonnonkauniin leirintäalueen, jossa on upeat hiekkarannat. Kesällä 2002 leirintäalue oli rapistunut ja sen rannat umpeenkasvaneet. Yhtään uimaria ei rannalla näkynyt. Äitini oli ollut leirintäalueella joskus 1970-luvun alussa ja kertoi sen jääneen upeudessaan hyvin mieleen. Kesällä 2002 se jäi mieleen merellisenä ja kaiken kauniin rappeutumisen symbolina. Untamala  Vakka-Suomalainen aitta Untamalassa Laitilan lähellä (27.7.2002).